Logo   Optisen spektroskopian jaosto   30v

Jaoston historiasta

Perustaminen

Suomen kemian Seuran alainen Optisen spektroskopian jaosto perustettiin vuonna 1989. Jaoston perustava kokous pidettiin 21.2.1989 Helsingin yliopiston orgaanisen kemian laitoksen kahvilassa Vuorikadulla. Jaoston tarpeellisuutta perusteltiin muun muassa FTIR-spektroskopian nopeasti lisääntyvällä käytöllä analyyttisessa kemiassa. Siksi katsottiin tarpeelliseksi perustaa kemistikunnan keskuuteen järjestö, jonka puitteissa voidaan tehokkaasti vaihtaa ja lisätä tietoa uusien molekyylispektroskooppisten menetelmien (IR, Raman, NIR, UV, VIS) tarjoamista mahdollisuuksista. Suomen Kemian Seuran hallitus oli jo aiemmin ilmoittanut hyväksymisensä jaoston perustamiselle.

Jaoston perustavaan kokoukseen osallistui 15 henkeä. Jaoston perustavoitteeksi kokous asetti toimimisen valtakunnallisena yhdyssiteenä spektroskopiasta kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Jaoston jäsenten odotettiin edustavan kemian alan eri sektoreita (korkeakoulut, teollisuus, kunnat, valtio, kauppa jne.). Jaoston jäseniksi voidaan hyväksyä Suomen Kemian Seuran jäsenjärjestöjen jäsenet sekä muut henkilöt, yhteisöt ja yritykset, jotka ovat kiinnostuneita optisen spektroskopian eri osa-alueista.

Perustava kokous valitsi jaostolle hallituksen, johon kuuluivat prof. Jyrki Kauppinen, Turun yliopisto (jaoston puheenjohtaja), DI Gitte Heikonen, Teknillinen korkeakoulu, apul. prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi, apul. prof. Jouko Korppi-Tommola, Jyväskylän yliopisto, dos. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto, DI Antero Moilainen, VTT/POV, FT Kimmo Peltonen, Työterveyslaitos, FL Timo Lotta, Lääketehdas Orion, FL Terttu Ollikainen, Kemiran tutkimuskeskus ja FK Pekka Savolahti, Alko. Hallitus järjestäytyi siten, että jäsenrekisterin pitäjäksi valittiin Antero Moilanen ja sihteeriksi Pekka Savolahti.

Jaosto juhli kymmenvuotista taivaltaan juhlallisesti Ruokaravintola Fannyssa Hakaniemessä Helsingissä. Se oli lämminhenkinen tilaisuus, joka keräsi laajan yli 30 hengen osanottajajoukon. Jaoston alkuaikojen kantaviin voimiin kuuluva Pekka Savolahti esitti katsauksen jaoston historiaan. Jaoston 25-vuotista taivalta juhlittiin keväällä 2014 FTIR-symposiumin ja iltapalan merkeissä yliopistomuseo Arppeanumissa ja sen keisarisalissa.

Hallinto

Jaosto on järjestänyt vuosittain sekä kevät- että syyskokouksen - vuodesta 2010 siirryttiin kuitenkin yhden vuosikokouksen käytäntöön. Ensimmäinen syyskokous pidettiin jo vuoden 1989 aikana. Alkuaikoina kokoukset järjestettiin useimmiten jonkin kannattajajäsenen tiloissa ja niissä oli isännän puheenvuoron lisäksi mielenkiintoinen ajankohtainen kokousesitelmä. Viime aikoina jäsenkokoukset on pidetty Tieteiden talossa Helsingissä.

Jaoston hallitus on toiminut aktiivisesti ja pitänyt keskimäärin neljä kokousta vuosittain. Suuri joukko alalla aktiivisesti työskenteleviä henkilöitä on osallistunut hallituksen toimintaan ja uhrannut aikaansa toiminnan organisoimiseen. Vuonna 2000 päätettiin valita vuosittain kannattajajäsenten edustaja hallitukseen. Edustajan nimittää hallitus neuvoteltuaan kannattajajäsenten kanssa. Vuodesta 2006 hallitukseen on kuulunut myös opiskelijajäsen.

Jaoston pitkäaikaisina tilintarkastajina ovat toimineet Riitta-Maija Osmonen ja Risto Hiukka.

Jaosto nimitti prof. Jyrki Kauppisen kunniapuheenjohtajakseen ??. Hän toimi jaoston ensimmäisenä puheenjohtajan ja puhalsi hengen jaoston toimintaan tarttuvalla innostuksellaan. Hän on kansainvälisesti korkealle arvostettu FTIR-menetelmän kehittäjä. Toinen harmaa eminenssi, joka pitää ehdottomasti mainita, on Lasse Kalervo. Hän ei ole toiminut jaoston hallituksessa, mutta on tukenut ja kannustanut jaoston toimintaa innostuksellaan ja syvällisellä asiantuntemuksellaan. Lasse Kalervon ura värähtelyspektroskopian parissa on pitkä ja ansiokas.

Jaoston aloitteesta muodostettiin vuonna 1998 akkreditointitoimikunta FTIR-määritysmenetelmien akkreditointiin. Toimikuntaan kuuluivat Lasse Kalervo, Jari Pukkila, Pekka Savolahti ja Jukka Järvinen. Jaoston suositukset julkaistiin vuonna 2000.

Koulutus

FTIR-spektrometria oli varsin uusi ja tuntematonkin analyyttinen menetelmä Suomessa jaoston perustamisen aikoihin. Niinpä koulutuksen tarve oli suuri. Jaosto pyrki vastaamaan tähän tarpeeseen järjestämällä eri tasoisia koulutusseminaareja, joiden kohderyhmänä olivat usein myös vasta alalle tulleet. Tällaisia seminaareja pyrittiin järjestämään ainakin joka toinen vuosi ja ne olivat jaoston toiminnan alkuaikona erittäin suosittuja. Nyt tämän tyyppisten koulutusten tarve näyttää hiipuneen ja jaoston koulutustitlaisuudetkin ovat harvenneet.

Jaosto ryhtyi heti toimintansa alussa järjestämään myös kunnianhimoisempia tieteellisesti suuntautuneita FTIR-symposiumeja, joissa esiintyi kotimaisten yliopistotutkijoiden lisäksi myös ulkomaisia huippuosaajia. Suomalaiset tutkijat suuntaavat nykyisinä kiireisinä aikoina mieluummin kansainvälisille areenoille. Tällaisilla symposiumeilla on kuitenkin edelleen tehtävä suomalaisen huippututkimuksen esittelemisessä kemistikunnalle. Tällaisten tiedettä popularisoivien tilaisuuksien suunnittelu ja markkinointi vaativat tarkkaa pohtimista.

Jaosto on osallistunut muutamia kertoja Kemian Päivien ohjelmaan. Nämäkin tilaisuudet ovat olleet suosittuja, mutta ne eivät kuitenkaan ole olleet noin sadan osallistujan turvin Kemian Päivien mittapuun mukaan suurmenestyksiä.

Yhteenveto koulutuksista vahvistaa jaoston oikean toimintaperiaatteen ja toiminnan tärkeyden. Nykyään tällaisen koulutuksen tarve on selvästi vähentynyt, ilmeisesti siksi, että FTIR-spektrometrien käyttö on arkipäiväistynyt ja työelämä on muuttunut hyvin hektiseksi. Niinpä jaoston tulee löytää uusia tapoja missionsa toteuttamiseksi. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi jäsenkirjeet ja aktiivinen verkostoitumisen tukeminen vaikkapa sopivan sosiaalisen median kautta.

Sanasto

Jaosto on julkaissut painetun monikielisen sanaston optisen spektroskopian alalta. Sanaston toimituskuntaan kuuluivat Matti Hotokka, Lasse Kalervo, Kirsi Kataja ja Markku Räsänen. Sanasto, johon oli kerätty noin 1200 termiä englannin, suomen, ruotsin, saksan ja venäjän kielellä, ilmestyi lokakuussa 1996. Sanasto jatkaa nykyään kehittymistään jaoston weppisivuilla. Siinä on tällä hetkellä jo pitkälti yli 2000 hakutermiä.